Perjantain aksassa Lara oli jotenkin aikaisempaa kuuliaisempi ja näpäkämpi. Meno näytti niin kivalta, että jopa mun piti tosi pitkästä aikaa kokeilla ohjaamista... Noin niinkuin kartturina huomasin jälleen, että Lara on aika nopsa. Siinä saa itsekkin kipittää aika haipakkaa menemään. Luulin, että mun edellinen koira oli nopea, mutta tässä mennään jo uusiin ulottuvuuksiin. Vähän haastavampaa toki ohjaamisen kannalta, mutta onhan se hyvä että meno maistuu ja potentiaalia löytyy. Ja enpä mä itse Laraa niinkään aksassa ohjaa, mun jalat on yleensä samantien solmussa.
Sen kyllä huomasin Laran kanssa aksaillessani, että paikallaan lähtöluvan odottaminen ei tosiaankaan ole mikään ongelma. Siis ei sellainen, mitä olen sen kuvitellut olevan. Lara nimittäin tietää jo varsin hyvin, mitä istu ja odota tarkoittaa. Kaikki aikaisemmat ongelmat on vaan sitä sen tavanomaista testailua. Mun kanssa Lara ei lähtenyt paikaltaan kertaakaan mihinkään, vaikka liikuin normaalisti ja menin esim. esteen taakse odottamaan. Pysyi erittäin hyvin. Eli taas tässäkin: sitä kuuluisaa asennetta kartturille mukaan, ja pelisäännöt selväksi koiralle. Radalle pääsee vaan, kun tiettyjä rutiineja noudatetaan.
Tokon puolella ollaan taas jatkettu seuraamistreenillä. Nythän probleemana on heti ensimmäisen-toisen askeleen kohdalla tuleva reipas edistäminen, jonka Lara sen jälkeen korjaa. Mutta on se silti rumaa. Tuohon edistämiseen liittyy usein myös se, että kontakti katoaa - Lara ei yksinkertaisesti kuuntele ja keskity, vaan lähtee omaa tahtiaan liikkeelle. Ollaan nyt sitten arvatenkin treenattu ihan yhden askeleen siirtymisiä ja käännöksiä. Näitä pitäs vaan tehdä lisää ja olla tosi mustavalkonen sen oikean paikan suhteen. Täytyy muistaa pitää se seuraaminen niin yllätyksellisenä, ettei Laralla olis tarvetta tuohon harppaamiseen.
Muutenkin tämä on taas vähän hakemista palkkauksen kanssa. Olen välillä kokeillessani huomannut, että Laran seuruu tiivistyy ja paranee lelupalkalla - tiettyyn rajaan asti. Eli tyyliin ensimmäiset pätkät sujuu hyvin, mutta parin palkkauksen jälkeen vire nousee liikaa ja homma leviää. Leviää siis lähinnä paikan suhteen ja Lara alkaa herkästi painaa - kontakti ja yleinen asenne tekemiseen on kuitenkin parempi.
Namilla tulee siis sellaista kuuliaista, rauhallista seuraamista (joka tuntuu kyllä välillä turhankin lapaselta) ja lelulla sais taas iloisuutta ja kontaktia peliin. Mutta milläpä nämä yhdistäisi... Olen välillä tehnyt lelupalkalla ihan niitä askeleen-parin käännöksiä, joissa Laran on siis pakko skarpata ja keskittyä. Jos sitä kautta sais jotenkin rakennettua seuraamista paremmalle tolalle, vaikka sitten aina parin toiston verran tehden. Täytyy myös miettiä, jos namipalkan antamisesta esim. selän takaa olis apua. Hmm...
Jääviä/pysäytyksiä ollaan treenattu nyt uutena asiana jonkin verran. Stoppeja ei olla tehty vielä varsinaisesta seuraamisesta, vaan siten, että koira liikkuu vapaasti ja käskyn tullessa pysähtyy niille sijoilleen, oli se sitten tulossa kohti tai kävelee vierellä. Olen palkannut naksulla ja heittämällä lelun reilusti koiran taakse. Haluan rakentaa Laralle tosi vahvan mielikuvan siitä takana olevasta palkasta, ja tähän mennessä onkin saatu tosi hyviä stoppeja. Larahan oppii varsin nopeasti, kunhan naksun kanssa pitää huolen oikeasta ajoituksesta ja palkka on hyvä. Olen vaihtelevasti kasvattanut käskyn ja palkan välistä aikaa parhaimmillaan pariin sekuntiin, jos saisi vahvisteltua paikallaan odottamista. Sitten pikkuhiljaa omaa liikettä mukaan...
Esineitä ollaan leikinomaisesti treenailtu muutamia kertoja metsässä. Lara tietää, mistä hommassa on kyse ja mitä sen kuuluu etsiä. Pitäisi nyt ihan vaan kotosalla nostattaa sillä paljon erilaisia esineitä ja treenata ihan sitä perus luovutusta... ollaan kyllä oltu laiskoja noudon saralla noin niinkun muutenkin. Nyt päällimmäisenä mielessä on oikeestaan Laran viralliset luustokuvaukset reilun viikon päästä - oon hirvee jännittäjä senkin asian suhteen.
Käytiin tänään kentällä tekemässä kevään ensimmäisiä treenejä - oli kyllä jo niin keväinen sää :) Kivaa päästä pian taas ulkotreeneihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti