sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Vesipedon kesäelämää

No nyt on kyllä kulunut jo luvattoman kauan viime postauksesta. Eipä sillä, että tässä vajaan kuukauden aikana olis ihan hirmuisia tapahtunutkaan. Itse oon ollut lomalla, ja vaikka luulis, että sit on aikaa treenata ja panostaa kunnolla, niin kyllä sitä tekemistä löytyy ihan yhtä lailla ja enemmänkin kun mitä arkena. Miten ihmeessä kerkeen tehdä enää yhtään mitään, kun palaan takas töihin??




Mutta joo. Lara kävi Vuorelan Lotan opissa. Koulutuksen anti: back to basics... :D Elikkä nyt tehdään Laralle perustreeniä niin, että se saa itse tarjota enemmän ja ohjaaja puolestaan tekee vähemmän. Harjoitellaan ohjaamista rintamasuunnan avulla. Parannetaan siten irtoamista ja estehakuisuutta. Maltti on valttia... Lara on kuulemma myös sen verran kiihkeä koira (ylläri), että tässä perustreenissä namipalkkakin vois olla paikallaan. Lelun käyttöä siis harkiten: koiran mielentila ei saa olla semmonen "LELU LELU MISSÄ LELU", koska silloin se ei opi mitään ja rallattelee menemään miten sattuu (ja samalla palkkaa itse itseään).

Jatketaan myös tutuilla lelunpudotusharjoituksilla. Tehdään myös "lelulle ohjauksia" niin, että koiran pitää oikeasti katsoa ohjausta lelulle päästäkseen, eikä juosta lelulle nopeinta reittiä pitkin ohjaajan selän takaa. Tässä avustaja vahtii palkkaa. Saatiin Lotalta kyllä just sellaisia apuja kun mitä tässä vaiheessa tarvittiinkin, uskon että näillä päästään hyvin eteenpäin :)

Toko. Hmmh. Mitähän siitä sanoisi. Ollaan nyt työstetty pitkästä aikaa ruutua ja kaukoja ja muut hommat on jääneet vähemmälle. Seuruuta ollaan kyllä treenattu "ei määrä vaan laatu" -periaatteella, ja tyytyväisenä voin todeta, että vihdoin se nokka pysyy ylhäällä (!) En oikein itsekään tiedä, milloin palaset loksahti paikoilleen. Annoin jonkin aikaa pientä käsiapua vasemmalla kädellä, ja naksu oli apuna. Nyt en ole antanut käsiapua enää vähään aikaan. Yleensä nami on vasemmassa kädessä, välillä olen laittanut ruuan kuppiin, vienyt nameja alustalle ruutuun tms. ja seurauttanut sen jälkeen vähän matkaa. Kaikki nämä toimii hyvin. Namipalkalla ollaan menty siis kokoajan, lelulla homma leviää.

Ruudun kanssa on tapahtunut yllättävän nopeaa edistymistä. Lara osaa mennä aika hyvin keskelle ruutua, eikä ole koskaan ollut oikeastaan lähelläkään sivunauhoja. Mutta jos lähetysmatka on pitkä, se saattaa tarjota pysähtymistä ennen ruutua. Siksi laitan usein namialustan ruutuun, kun aloitellaan treeniä. Sen jälkeen alustan voi ottaa pois ja tehdä treenin loppuun ilman alustaa. Lelupalkka tuntuis olevan ruututreenissä mieluisampi, ja onhan se helpompi heittääkin.

Kaukojen osalta ei voi olla ikinä valmis. Eniten työtä tuntuis odotetusti vaativan i-s ja s-i. Mutta pikkuhiljaa hinkutellaan näitäkin. Takapalkkaus toimii näissä Laralla hyvin, sillä saadaan onnistumisia aikaiseksi.

Ensi viikolla olis kokonaisen viikonlopun verran hakuilua tiedossa. Lähdetään varmaan haamuilla muistuttelemaan Laralle tuota hommaa - mutta siitä lisää sitten tuonnempana :)




Ilmojen lämmetessä mökkeillään yhä enemmän. Lara pääsee toteuttamaan itseään metsissä kirmaten, sammakoiden kanssa leikkien - ja nykyään myös uiden. Nyt se nimittäin on keksinyt tuon uimisen jalon taidon, ja esittelee sitä erittäin ylpeänä aina tilaisuuden tullen. Aikaisemmin se on lähinnä räpiköinyt ja lotrannut kaislikossa, mutta eilen uskaltautui sitten ihan uimasille :) Pikkupentuna se hyppäsi veneestä rantaveteen, mutta eipä tuo yllättävä elämys näytä mitään traumoja tuottaneen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti